Kaikki viisi palveluvirkaa, apostolin, profeetan, evankelistan, paimenen ja opettajan, on kutsuttu valmistamaan uskovat valmiiksi evankeliumin työhön (Ef. 4:10-12). Näin ollen heidän kaikkien tulisi palvella seurakunnissa opettaen ja julistaen, ja auttaen uskovia myös henkilökohtaisella tasolla.
Paimenille on jäänyt yksinään monissa tapauksissa vastuu seurakunnan valmistamisesta asioimaan leivisköillään. Opettajan virka voisi olla nykyistä laajemmin seurakuntaa palvelemassa. Seurauksena nykyisestä tilanteesta on paimenten ylikuormittuminen ja väsyminen, sekä seurakunnan laiminlyönti em. palvelussa. Paimenten tulisi toivottaa Herran lähettämät apostolit ja profeetat tervetulleiksi palvelemaan paikallisseurakuntia.
Meneillään on apostolin ja profeetan virkojen ennalleen asettaminen toimimaan alkuseurakunnan mallin mukaan Raamatun tekstien kuvaamalla tavalla.
Elämme Efesolaiskirjeen 4: 10-16 toteutumisen aikaa. Koko Kristuksen seurakuntaa valmistetaan Herralle morsiameksi, ja sen jokaista jäsentä valmiiksi palveluksen työhön lopun ajan suurta sadonkorjuuta varten.
Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki. Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön... (Ef. 4:10-12)
Uskovan vaelluksessa kohti Jumalan yhä suurempaa vaikutusmahdollisuutta hänen elämässään ja palvelutyössään, on kolme päävaihetta, samoin kuin temppelissä on kolme erilaista paikkaa: esipiha, pyhä ja kaikkein pyhin. Uskova voi olla joko lihallinen, sielullinen tai hengellinen. Pyrkimys on asua Siionilla, Jumalan vuorella eli Kaikkein Pyhimmässä ja vaeltaa Pyhässä Hengessä.
Ef.4:11 palveluvirat on kutsuttu valmistamaan uskovia työhön. Seurakuntien tulisi ottaa heitä vastaan opettamaan jja rohkaisemaan uskovia palvelutehtäviinsä. Ap.3:21 kertoo seurakunnan olevan ennalleenasettamisessa Jeesuksen tulon aikoina. Herra haluaa kirkastaa kirkkautensa huoneen, ja valmistaa meidät kukin paikoillemme ja täyteen työhön, kunnes kaikki olemme Kristuksen miehuuden täydessä mitassa (Ef.4:11.16).
Tonavan varrella olevien kymmenen maan edustajien kolmen päivän kokoontuminen Jom Kibburina 2017 joen alkulähteille Saksaan, Donaueschingeniin, pyytämään anteeksi kansallisia syntejään ja etsimään Jumalan suunnitelmia mailleen. Nämä maat ovat Saksa, Itävalta, Slovakia, Unkari, Serbia, Moldova, Kroatia, Bulgaria, Ukraina ja Romania.
”… Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan” (engl. government, hallitus) (Jesaja 9:6)
Tarvitsemme hallinnollista reformaatiota Kristuksen seurakuntaan, että Jumala voisi toteuttaa siinä kirkkautensa suunnitelmat, ja että Pyhä Henki voisi toimia täydessä voimassa.
Raamatun mukaan Jumalan kirkkaus tuli temppeliin vasta, kun se oli täysin rakennettu. Kun Mooseksen ilmestysmaja oli täysin pystytetty, Jumalan kirkkaus tuli alas ja täytti sen. Salomonin temppeliin Jumalan kirkkaus laskeutui temppelin vihkiäisissä. Uudesta Testamentista luemme, kuinka kaikki Jeesuksen opetuslapset olivat koolla yläsalissa, ja kun helluntai oli täysin tullut, kirkkaus laskeutui heidän ylleen.
On aika rakentaa Kristuksen elävä temppeli valmiiksi, valmistuaksemme Hänen morsiamekseen (Ef.5:27), ja saadaksemme Jumalan kirkkauden yllemme.
Vuonna 2002 sain kutsun puhumaan Pohjois-Irlantiin. Kutsussa kerrottiin Bangorin luostarista, joka oli perustettu v. 572 uskovien munkkien toimesta; he pitivät vuoroissa yllä n. 150 vuotta jatkunutta katkeamatonta ylistystä ja palvontaa. Luostarin 3000 munkkia veivät 700-luvulla kristinuskoa sekä luku- ja kirjoitustaitoa eri puolille Eurooppaa.
Viikingit lopettivat luostarin toiminnan v. 824 tappamalla yhtenä päivänä 900 munkkia ja tuhoamalla luostarirakennuksen. Kun luin tämän, Herra puhui sydämelleni: Mene ja ota mukaasi ryhmä Pohjoismaista ja pyytäkää anteeksi esi-isienne tekoja.
Herra oli järjestänyt niin, että saimme kutsun 5.9.2002 luostarin paikalle rakennettuun Anglikaanikirkkoon, siellä pidettävään Bangorin rukouspäivään, jossa olivat läsnä kaupunginjohtaja sekä seurakuntien paimenet ja jäseniä. Ohjelmaan oli merkitty "Viikinkien jälkeläisten anteeksipyyntö". Ryhmämme, 9 uskovaa Norjasta ja Tanskasta ja Suomesta (Ruotsin viikingit eivät menneet pohjoiseen, vaan etelään Unkarin suunnalle), polvistui kirkon lattialle tunnustaen ja anteeksipyytäen esi-isiemme syntejä Jumalalta ja kaupungin asukkailta. Seurakunnan kirkkoherra lausui anteeksiannon halaten meitä jokaista ja kirkon täytti Jumalan läsnäolo. Ihmiset liikuttuivat kyyneliin Pyhän Hengen kosketuksesta. Jumala pyyhki pois vuosisatoja vanhat synnit ja antoi vapahduksen.
Otimme ehtoollisen luostarin niityillä ja julistimme Kristuksen maahan vuotaneen veren puhuvan parempaa kuin Abelin maasta huutava veri. Myöhemmin kuulin uutisista, että IRA oli suostunut riisumaan aseensa ja tulemaan neuvottelupöydän ääreen, eikä siellä ole enää tämän jälkeen ollut näitä verisiä yhteenottoja. Tämän sielunvihollisen alttarin kukistaminen vei "toimintaluvan" julmuuden ja verenvuodatuksen henkivalloilta, jotka olivat tämän alttarin kautta vaikuttaneet Pohjois-Irlannissa. Tottelemalla Jumalaa toimien hengellisellä strategisella tasolla, voimme saada aikaan näkyvää muutosta myös luonnollisella tasolla. Anteeksipyyntö ja anteeksiantaminen ovat tehokasta hengellistä sodankäyntiä!
Herra puhui minulle v.1998 Suomen valmistamisesta Hänelle yhdessä esirukoilijoiden kanssa. Meidän tuli pyytää anteeksi kansallisia syntejämme ja käsitellä joitakin historiamme tapahtumia rukouksessa. Tätä varten esirukoilijoita tuli kutsua koolle Suomen vanhoissa linnoissa järjestettäviin konferensseihin. Nämä ns. linnakonferenssit pidettiin seuraavien kahden vuoden aikana Olavinlinnassa, Hämeenlinnassa, Turun linnassa, Viipurin linnassa (Pyöreä torni, Viro) sekä Suomenlinnassa Helsingin edustalla. Kuhunkin konferenssiin osallistui 60-90 esirukoilijaa, mukana apostolinen ja profeetallinen edustus.
Kokoontumisissa käsiteltiin historiaamme Pyhän Hengen johtamalla tavalla; rukouksessa, katumuksessa, anteeksiantaen, vapautta julistaen ja profeetallisin teoin. Kuhunkin konferenssiin Herra antoi tarkan ohjelman ja käsiteltävät asiat. Viipurin linnan ollessa suljettuna, pidimme tämän konferenssin Pyöreässä tornissa. Konferenssit valmisteltiin lähettämällä osallistujille aihepiiriin liittyvää kirjallista materiaalia. Jokaisessa konferenssissa koimme Jumalan voimallista läsnäoloa.
OLAVINLINNAN muureilla puhalsimme sofariin ja kutsuimme Suomen esirukoilijat nousemaan hengelliseen taisteluun maamme puolesta. Profeetallisena tekona särjimme Gideonin armeijan tavoin saviruukut (väärän identiteetin), joka suojissa Suomen uskovat ovat pitäneet tulisoihtujaan ja nostimme ne korkealle näkyviin. Julistimme Suomen Kristuksen seurakunnan nousua rohkeasti puolustamaan uskoaan ja julistamaan Herran kunniaa maassamme.
HÄMEENLINNASSA puhalsimme korkealla äänellä torveen murtaen kaiken ristiretkien perustalle rakennetun uskonnollisuuden maassamme. Julistimme Pyhän Hengen voimaa ja Herran Jeesuksen valtasuuruutta ja kutsuimme ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan ja elävään uskoon Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa.
TURUN LINNASSA aihe oli Kristuksen morsian contra maailman kirkko. Kävimme antikristillistä uskonnollisuutta vastaan julistaen Kristuksen morsiusseurakunnan nousua julistamaan totuutta lopun ajan valheellisuuteen. Profeetallisena tekona eräs sisar käveli linnasalin keskikäytävää pukeutuneena morsiuspukuun ja kantaen julistetta, jossa suurin hopeisin kirjaimin luki TOTUUS. Päästyään salin eteen hän Kristuksen morsiamena lupasi ihmisiä pelkäämättä julistaa totuutta lopun ajan Jumalasta luopuneessa yhteiskunnassa.
PYÖREÄSSÄ TORNISSA Viipurissa käsittelimme Suomen ja Venäjän välisiä suhteita historiassamme. Matkasimme 60 esirukoilijan kanssa Tallinnaan Kristiina Brahella ja pidimme aiheeseen liittyvän seminaarin laivalla. Konferenssissa tunnustimme molemmin puolin syntejämme (Venäjän edustajina oli paikalla eräs pastoripariskunta) ja annoimme anteeksi Venäjälle sen hyökkäyksen Suomeen ja siihen liittyvät eri asiat. Pyysimme myös anteeksi vankileirien toimintaa omassa maassamme. Otimme ehtoollista ja julistimme Kristuksen veren sovitusta maittemme välille. Pyhä Henki puhui profetian kautta tilaisuudessa Suomen kansan vapautuvan katkeruudesta ja vihasta ja Kristuksen veren puhdistavan kaiken Talvisodan hangille vuodatetun veren.
SUOMENLINNASSA Helsingin edustalla pidetyn konferenssin teemana oli voitto ja luovuttamisen hengestä vapautuminen. Profeetallisena tekona nostimme voiton seppeleen Suomi-neidon kädessä ylös ja julistimme voittoa Suomelle kaikesta vihollisen painostuksesta sekä täyttä vapautumista vuohikansan hengen alta lammaskansaksi. Rukoilimme myös Suomen ja Israelin suhteiden puolesta.